Marit Sau on pieneläimiin erikoistunut eläinlääkäri. Hän on syntynyt v. 1984 Pärnun lähistöllä Virossa. Hän valmistui eläinlääkäriksi Estonian University of Lice Sciences -yliopistosta v. 2009 ja muutti sen jälkeen Närpiöön, koska hänen perheensä oli asunut siellä jo monta vuotta. Hän työskenteli sekä Pärnussa että Vaasassa ennen kuin perusti Närpiön Eläinklinikan.

Lähetä kysymyksesi eläinlääkärille. Julkaisemme vastaukset Trapperissa ja kotisivuillamme.

Lähetä kysymykset osoitteeseen elainlaakari@trapper.fi

 

 

 

 

 

  

 

Kysymys:

Hei! Olen asunut Italiassa nyt neljä vuotta. Toin tänne (lentokoneella) mukanani yhden koiran ja yhden kissan. Sittemmin lauma on kasvanut kahdella löytökissalla ja yhdellä koiralla. Suunnitelmissani olisi palata Suomeen koko köörin kanssa. Suomalaisilla eläimilläni on lemmikkieläinpassit mutta italialaisilla vain tavalliset rokotusvihkoset (kaikki kumminkin sirutettuja ja vihkosissa sirun numero näkyvissä). Tarvitsevatko italialaiset lemmikkini passit vai pääsevätkö ne rokotusvihkosella Suomeen (en ole kuljettamassa eläimiä myyntitarkoituksessa)? Olen suunnitellut lähettäväni kissat lentokoneella ja matkustavani koirien kanssa autolla.

Nyt on tullut voimaan uusi laki ekinokokkoosi-madotuksesta, joka tulee antaa korkeintaan 24h ennen Suomeen saapumista (entisen lain mukaan rokote piti antaa korkeintaan kuukausi ja vähintään 24h ennen Suomeen tuloa). Vaativatko myös jotkut muut Keski-Euroopan maat kyseisen madotuksen Italiasta saapuessa, vai voisinko madottaa koirani Virossa ennen Suomen lautalle lähtöä?

 

 

  

Vastaus:

Koirat on madotettava 1-5 päivää ennen Suomeen saapumista, kissoja ei tarvitse madottaa. Joten voit antaa matoläääkkeen Virossa, jos saavut sinne 24 tuntia ennen lautalle lähtöä.
Raivotautirokotus (rabiesrokotus) on annettava vähintään 21 vrk ennen Suomeen tuloa. Lisäksi tarvitaan eläinlääkärin todistus siitä, että kaikki eläimet ovat terveitä. EU-lemmikkieläinpassia ei varsinaisesti mainita vaatimuksissa, mutta suosittelen sitä varmuuden vuoksi ongelmien välttämiseksi. Koska joka tapauksessa terveystodistus täytyy olla, passin hankkiminen samalla kertaa ei ole kovin vaikeaa.
www.evira.fi/portal/fi/elaimet/tuonti_ja_vienti/eu-jasenmaat_norja_ja_sveitsi/koirat_kissat_ja_fretit/

 

  

 

Kysymys:

Meillä on 4-vuotias Coton de tuléar -uroskoira, joka on kastroitu noin vuosi sitten. 2-vuotiaaksi asti koira oli sisäsiisti, mutta sen jälkeen se alkoi tekemään pissoja sisälle. Pissaaminen tapahtuu öisin ja päivisin, kun se on yksin. Pissalammikko löytyy aina eri paikasta ja se on nostanut jalkaansa jotakin vasten. Pissa haisee voimakkaalle ja mielestäni muoville. Kastrointi tehtiin, koska eläinlääkäri ei löytänyt mitään elimellistä eikä pissatulehdukseen viittaavaa ja ajatteli sisäpissaamisen johtuvan merkkaamisvietistä. Vaikka koiraa käytetään aina ennen nukkumaan menoa ja ennen töihin lähtöä ulkona pissalla, voi se silti jo heti sen jälkeen tehdä tietämättämme pissat sisälle.
Mikä voi olla vikana?

  

Vastaus:

Jos eläinlääkäri on jo varmistanut, ettei koiralla ole elimellistä vikaa, silloin luultavasti kyseessä on jonkinlainen käytösongelma. Koira voi pelätä yksinoloa tai sillä voi olla muunlaisia pelkoja, jotka se yhdistää yksinoloon. Voi myös liittyä stressiin. Hoito on käytösongelmissa aika vaikeaa, koska sen onnistumista ei voi taata. Voit yrittää käyttää leluja, joissa on ruokaa sisällä, tai muita leluja, jotka voivat auttaa siirtämään koiran huomiota siitä, että lähdette kotoa. Eläinklinikalta voi myös ostaa onnellisuushormoneja tai rauhoittavaa erikoisruokaa, jotka rauhoittavat koiraa ja auttavat ehkäisemään sen ahdistusta ja sitä kautta sisätiloihin pissaamista.

 

  

 

Kysymys:

Koiramme Hippu nyt 3v, (Jackrusselin ja bolonkan sekoitus kuulemma) on ollut arka alusta lähtien, mutta kiltti ja uskoo todella helposti. Tuli meille Virosta kennelistä papereineen kaikkineen. Meillä oli silloin kaverina vanha, jo edesmennyt koira, jonka kanssa tuli hyvin toimeen ja peuhasi jatkuvasti. Vanhan koiramme kuoltua otimme Hipulle kaverin samasta paikasta. Mutta ongelmana on Hipun pissaaminen alleen, on hyvin arka ja vetäytyy mielellään omiin oloihin (meillä 3 lasta) ja melua lähtee välillä reilusti. Juoksee vain karkuun. Pissaa sisälle päivälläkin, on todettu noin reilu vuosi sitten, että virtsarakko on liian takana ja rakkoon jää pissaa, vaikka se yrittääkin sen ulos pinnistää. Tuntuu että koira häpeää vielä lisää sitä, kun pissaa sisälle tai alleen, ilosta tai jos toruu. Eläinlääkäri oli silloin sitä mieltä, että jos koira häpeää ja kärsii, kannattaa miettiä vaihtoehtona lopetusta. Mutta kannattaisiko yrittää vielä etsiä koti, jossa se olisi ainut koira ja esim yksinäinen vanhus kaipaisi kaveria ja koira saisi kaiken rakkauden huomion häneltä? Vai mitä tässä tehtävissä? Koiraa ei ole väkivalloin kohdeltu ainakaan meillä ja se onkin ollut aina kiltti lapsille.

  

Vastaus:

Tämä vaikuttaisi ahdistusongelmalta, mutta jotta voisi olla 100 % varma siitä, että kyseessä on käytösongelma, kaikki muut mahdollisuudet pitäisi sulkea pois. Onko koiralta otettu virtsanäyte tulehduksen poissulkemiseksi ja onko eläinlääkäri tarkistanut virtsarakon hermot?
Jos ongelma syntyi toisen koiran tultua taloon, siinä tapauksessa tämä toinen koira luultavasti selittää ongelmaa. Voitte ensin yrittää käyttää koiralla kaulusta, joka tuottaa onnellisuushormoneja (toimii samoin kuin ihmisten masennuslääkkeet). Jos se ei auta, silloin koiralle on luultavasti parempi löytää joku vanhempi henkilö, joka huolehtii siitä hyvin ja voi viettää sen kanssa paljon aikaa, kuten itsekin toteat.

 

  

 

Kysymys:

Koirani aivastelee ja pärskii aika usein ja sen hajuaisti on nykyään tosi huono. Voisiko sillä olla nenäpunkkeja? Mitä nenäpunkit oikein ovat, miten ne tarttuvat, ovatko ne vaarallisia ja miten niistä pääsee eroon?
Paremman jahtionnen toivossa...

  

Vastaus:

Nenäpunkki voi aiheuttaa ärsytystä ylemmissä hengitysteissä. Oireet johtuvat usein puolustusreaktiosta, jonka nenäpunkki laukaisee koiran kehossa.

Nenäpunkkitartunnan saaneella koiralla voi olla seuraavanlaisia oireita: aivastelua, kutiava nenä, kouristusmaisia niiskutuskohtauksia ylemmissä hengitysteissä, kirkasta nestevuotoa sieraimista, heikentynyt hajuaisti, aivastelua, tulehtuneet kitarisat ja hengityksen vetämistä sisäänpäin. Useimmiten koiran yleiskunto säilyy ennallaan.

Nenäpunkki on koiran nenässä ja poskionteloissa elävä loinen. Se on muodoltaan soikea ja väriltään kellertävä. Kooltaan se on 1-1,5 mm pitkä ja 0,5-0,9 mm leveä. Jos koiran nenää tutkii tarkasti ja hyvässä valossa, punkit voi havaita paljain silmin.

Nenäpunkki leviää luultavasti koirien välisessä suorassa kontaktissa. Koska nenäpunkki voi elää viileässä ja kosteassa ympäristössä koiran ulkopuolellakin jopa kolme viikkoa, koira voi mahdollisesti saada tartunnan myös epäsuorasti, kun useat koirat nuuhkivat samaa esinettä tai paikkaa maastossa. Nenäpunkki ei tartu koirasta muihin eläimiin tai ihmisiin. Siitä ei ole koiran terveydelle suoranaista vaaraa, mutta tartunta voi olla hyvin epämiellyttävä ja muistuttaa vilustumista.

Nenäpunkista pääsee eroon käsittelemällä koiran ihoa paikallisesti liuoksella tai antamalla sille suun kautta tabletteja. Käsittelyyn käyvät vain reseptilääkkeet. Jos epäilet koirallasi nenäpunkkeja, varmista diagnoosi ja oikea hoito eläinlääkäriltäsi. Uusien tartuntojen ehkäisemiseksi on tärkeää, että saman talouden KAIKKI koirat tai tartunnan saaneen koiran kanssa muuten läheisessä kontaktissa olevat koirat hoidetaan samalla kertaa!

 

    

Kysymys:

Olen kuullut, että koira pitää madottaa ja rokottaa säännöllisesti. Miksi ja kuinka usein?
Mitä vastaan koiraa rokotetaan?

 

  

Vastaus:

Säännölliset madotus- ja rokotusrutiinit ovat peruspilareita koirien terveyshoidossa. Madotuksessa on hyvä noudattaa perussääntönä kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Lisäksi koira pitää madottaa ennen rokotusta (koska rokote tehoaa paremmin jos koiralla ei ole suolistoloisia). Jalostukseen käytetyt nartut täytyy madottaa ennen paritusta, ennen penikointia ja vähintään pari kertaa pentujen kahdeksan ensimmäisen elinviikon aikana.

Kaikki koirat pitäisi rokottaa, vaikka tautitilanne onkin Suomessa juuri nyt aika hyvä. Rokotuksen tavoitteena on suojata koira tarttuvilta taudeilta. Tavallisimpia tauteja, joita vastaan rokote annetaan, ovat: penikkatauti, tarttuva maksatulehdus (hepatiitti), parvovirustulehdus ja parainfluenssa (kennelyskä) sekä raivotauti (rabies). Penikkatauti, hepatiitti ja parvovirustulehdus tarttuvat koirasta toiseen erittäin helposti. Aina koiran ei tarvitse edes olla suorassa kontaktissa tartuntaa kantavaan koiraan, sillä taudinaiheuttajan voi kantaa kotiinsa jopa kengissään. Tämä koskee varsinkin parvovirusta.

Ensimmäinen rokote annetaan, kun pentu on 12 viikon ikäinen. Toinen rokote annetaan kuukauden kuluttua. Vasta sen jälkeen pennulla on riittävä suoja tauteja vastaan. Seuraava rokote annetaan koiran täytettyä yhden vuoden, ja sitten on kaksi vuotta seuraavaan rokotuskertaan. Rokotuskertojen välinen aika riippuu käytetystä rokotteesta ja myös koiran elintavoista. Esimerkiksi eri puolilla Suomea näyttelyissä ahkerasti kulkevat koirat pitää pitää rokottaa penikkatautia ja raivotautia vastaan vähintään joka toinen vuosi.  Metsästykseen ja luolametsästykseen käytettävät koirat on rokotettava raivotautia vastaan joka vuosi.