Palkintatilaisuus Suomen Metsästysmuseolla Riihimäellä keskiviikkona 28.3.2012 klo 13.00
Muuttuva metsästys – metsästysperinteen kilpakeruu päättyi 31.12.2011. Keruun järjesti Suomen Metsästysmuseo yhteistyökumppaneinaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Riistakeskus. Muuttuva metsästys oli metsästykseen liittyvän muistitiedon perinnekeruu, jossa kerättiin tietoa metsästyksessä tapahtuneista muutoksista 1960-luvulta tähän päivään.
Keruuseen saapui 30 vastausta, yhteensä 206 tekstisivua sekä lisäksi asiakirjoja ja valokuvia. Joukossa oli myös metsästyskronikoita. Keruuseen vastattiin melko tasaisesti eri puolilta maata, eniten Keski-Suomesta ja Lapista. Vanhimmat vastaajat olivat syntyneet 1920-luvulla ja nuorimmat 1970-luvulla. Eniten oli 1930-luvulla syntyneitä. Vastaajien joukossa oli myös kolme naista.
Keruun tuloksena saatiin hyvä kokoelma muistitietoa. Vastaajat pohtivat uuden tekniikan vaikutuksia jahtitapahtumaan ja -perinteisiin sekä myönteisessä että kielteisessä sävyssä, perusteita oli sekä puolesta että vastaan. Monet olivat myös nähneet metsästysseuratoiminnan syntyvaiheet, nousun vuodet ja ikääntymisen myötä tulleet ongelmat. Paljon toki muisteltiin myös jahtikumppaneita, koiria ja aseita. Metsästäjien henkilökohtainen suhde harrastukseensa nousi kuitenkin päällimmäiseksi aiheeksi. Metsästys on useimmille tarjonnut virkistystä ja luonnonrauhaa nuoruudesta vanhuuteen. Vastaukset talletetaan Metsästysmuseon arkistoon.
Nelihenkinen palkintoraati, jossa museota edusti eräneuvos Juha K. Kairikko, SKS:n kansanrunousarkistoa arkistonjohtaja Lauri Harvilahti, Suomen Metsästäjäliittoa toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies ja Suomen Riistakeskusta riistapäällikkö Jyri Rauhala valitsi viisi parasta vastausta museon esiraadin valitsemista 10 vastauksesta.
Voittaja:
Pentti Kataja, Salo
2) Kimmo Hyvärinen, Lappeenranta
3) Kauko Viitala, Espoo
4) Osmo Korkala, Simo
5) Tapani Leinonen, Vaala ja Erkki Lehtosalo, Heinola
Lisätietoja: Pekka Allonen, Suomen Metsästysmuseo 019- 723 751, pekka.allonen@metsastysmuseo.fi
Pönttöpäivä Suomen metsästysmuseolla
Tervetuloa Suomen Metsästysmuseolle Pönttöpäivän lehdistötilaisuuteen Suomen Metsästysmuseoon tiistaina 27.3.2012 kello 10.
Pönttöpäivä Suomen Metsästysmuseolla lauantaina 31.3.2012 klo 10 - 15
Naulaa ja naputa linnuille koti!
Suomen Metsästysmuseolla järjestetään jälleen huippusuosittu Pönttöpäivä lauantaina 31.3. kello 10 - 15. Yleisöllä on mahdollisuus naulata ja naputtaa itselleen linnunpönttö Versowood Oy:n lahjoittamasta puutavarasta. Pöntönrakennuksessa opastavat Pöntönrakennuksessa opastavat Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön eli HRAKS:n, Riihimäen Työmyllyjen väki sekä Kanta-Hämeen Lintutieteellisen Yhdistyksen vapaaehtoiset asiantuntijat. Nuorten työpajan väki on valmistellut pönttötarpeet etukäteen.
Tapahtumassa pääsee tuoreeltaan tutustumaan Hyria Koulutus Oy:n hirsiopetuksen kunnostamaan ja museon pihalle jälleen pystytettyyn niliaittaan. Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys esittelee ja myy erikoisempia pönttömalleja. Myynnissä myös kahvia ja makkaraa. Museoon on vapaa pääsy Pönttöpäivän aikana.
Pönttöpäivä oli riihimäkeläisen Paloheimo Oy:n perinne, jossa kaupunkilaisille jaettiin pönttötarpeita sahan varastosta. Suomen Metsästysmuseo herätti tapahtuman uudelleen henkiin keväällä 2010.
Lisätietoja:
Suomen Metsästysmuseo
Tehtaankatu 23 A
11910 Riihimäki
p. 722 294
www.metsastysmuseo.fi
YHTEISTYÖSSÄ
Hyvinkään-Riihimäen Ammattikoulutussäätiö
työhönvalmentaja Marko Kalliosaari, p. 0400-576 750, marko.kalliosaari(at)hyria.fi
Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry
Kalervo Viitanen p. 050 505 1003, kalervo.viitanen(at)elisanet.fi
Versowood Oy
Suomen Metsästysmuseo suljetaan
Suomen Metsästysmuseo suljetaan maanantaina 27.2.2012 museon peruskorjauksesta johtuen. Sulku liittyy kesällä 2011 aloitetun kattoremontin viimeistelyyn. Nyt käydään lävitse museon matalan näyttelysalin katon höyrysulut. Museo avataan jälleen yleisölle tiistaina 20.3. Museon seuraava vaihtuva näyttely on Mytologinen eläin - Hannu Tampion maalauksia, piirustuksia ja veistoksia 30.3. - 20.5.2012.
Peruskorjaus jatkuu kesällä 2012 museonrakennuksen ulkoverhouksen uusimisella. Osa näyttelytiloista on remontin ajan suljettu ja museoon on sen auki ollessa pääsy puoleen hintaan.
Ampuma-aselain muuttuvat säännökset
Ampuma-aselain ja eräiden muiden siihen liittyvien lakien muuttuvat säännökset tulevat voimaan 13.6.2011. Muuttuneiden säännösten taustalla ovat Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat ja EU:n asedirektiivin muuttuneet säädökset. Muutosten tavoitteena on aseturvallisuuden lisääminen puuttumatta perusteettomasti metsätykseen tai ampuma-urheiluun.
Muutokset voidaan tavallaan ryhmittää neljään eri lajiin. Ensimmäisena on aseluvan haltijoita edellytettävät muuttuvat ikärajat, toisena poliisin tiedonsannin parantaminen niin ampuma-aseluvan hakijoista kuin niiden haltijoista, kolmantena käsiaseiden luvanhakijoiden ja -haltijoiden harrastuksen osoittamiseen liittävät uudet säännökset ja neljäntenaäeräät muuttuvat tekniset vaatimukset.
Ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavat ikärajat muuttuvat sekä käsiaseiden eli pistoolien, pienoispistoolien, revolverien ja pienoisrevolverien (lakitermien ampua-aselain 6 §:n 2 momentin 4 – 7 kohdassa tarkoitettu ampuma-ase) hallussapitoon oikeuttavien lupien kuin myös metsästykseen ja ampumaurheiluun tarkoitettavien ns. pitkien aseiden osalta.
Merkittävin ja selvin muutos ikärajoissa entiseen verrattuna on se, että hankkimis- ja hallussapitolupaa metsästystä ja ampumaurheilua varten hankittavalle ampuma-aseelle ei jatkossa voida myöntää vielä 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneelle. Jatkossa metsätystä ja ampumaurheilua varten 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneelle voidaan huoltajien suostumuksella myöntää vain rinnakkaislupa haulikkoon, kivääriin, pienoiskivääriin tai yhdistelmäaseeseen.
Käsiasetta koskevat ikärajat nousevat pääsääntöisesti 20 vuoteen. Ikärajan nosto koskee kaikkia lupia, jotka oikeuttavat käsiaseen hallussapitoon, toisin sanottuna hankkimis- ja hallussapitolupaa, rinnakkaislupaa, aseenkäsittelylupaa, yksityistä valmistuslupaa ja yhteisön asevastaavahyväksyntää. Rinnakkaislupa voidaan erityisen painavasta syystä antaa ampumaurheilua varten käsiaseeseen jo 18 vuotta täyttäneelle. Hallintovaliokunnan linjauksen mukaan ”erityisen painava syy” voi olla hakijan kuluminen Suomen ampumaurheiluliiton kilpa-ammunnan kansallisiin maajoukkue- ja valmennusryhmiin.
Hankkimis- ja hallussapitoluvan ikärajan nosto myös metsätystä ja ampumaurheilua varten tuo mukanaan uuden hyväksyttävän käyttötarkoituksen. Jotta metsästys- ja ampumaurheiluharrastus olisi mahdollista myös sellaiselle 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneelle, jonka lähipiirissä ei ole henkilöä, jonka aseeseen nuori voisi saada rinnakkaisluvan, uutena hyväksyttäväna käyttötarkoituksena on ”15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen, luvanhaltijan huollettavana olevan henkilön hallussapidettäväksi tarkoitetun haulikon, kiväärin, pienoiskiväärin, tai yhdistelmäaseen säilyttäminen ja kuljettaminen”. Lupa voidaan siis myöntää rinnakkaislupaa hakevan nuoren huoltajalle, jolla itsellään ei ole muuta hyväksyttävää käyttötarkoitusta aseen hankintaan. Lupa oikeuttaa vain säilyttämään ja kuljettamaan asetta, ei siis ampumaan asella. Tällä perusteella myönnetty lupa raukeaa, kun niiden rinnakkaislupien, joiden perusteella lupa on myönnetty, voimassaoloaika päättyy.
Jotta poliisin tiedonsaantia luvanhakijoiden ja -haltijoiden soveltuvuudesta ja hyväksyttävästa käyttötarkoituksesta voitaisiin parentaa, lakimuutoksen yhteydessä on tehty useita uusia pykäliä ampuma-aselakiin ja sekä poliisilain 35 § on muutettu ja asevelvollisuuslakiin on lisätty uusi 97a §.
Poliisin tiedonsaannin parantamisessa merkittävin muutos on ampuma-aselakiin lisätty uusi soveltuvuustestiä koskeva 45c §. Soveltuvuustesti on luvanhakijalle tietokoneella suoritettava testi, jolla mitataan luvanhakijan väkivaltaisuutta, väkivallan ihannointia, paineensietokykyä ja vastaavia ominaisuuksa. Soveltuvuustesti on hyvin paljon samankaltainen, jonka puolustusvoimat suorittaa asevelvollisille ennen kuin nämä pääsevät käsittelemään kovia ampumatarvikkeita asevelvollisuuteensa aikana. Testi on vain apuväline lupaharkinnassa, sillä sen tulosta ei voida yksinään käyttä kielteisen lupapäätöksen perusteena. Testin tavoitteema on poliisin voimavarojen kohdentaminen lupaharkinnassa etenkin niihin tapauksiin, jotka testin tuloksen perusteella voisivat olla sopimattomia ampuma-aseen hallussapitoon. Lähtökohtaisesti jokainen luvanhakija on velvollinen suorittamaan testin. Ampuma-aseasetuksen muutoksella, jota vielä ei ole annettu, säädettäisiin tarkemmin testin suorittamisvelvollisuutta koskevista poikkeuksista. Alustavien tietojen mukaan testiä ei vaadittaisi, jos edellisen testin suorittamisesta on kulunut alle 3 vuotta tai jos luvan hakija esittäisi lääkärin tai psykologin alle 6 kuukautta vanhan todistuksen soveltuvuudesta ampuma-aseen hallussapitoon.
Soveltuvuustesti suoritetaan tietokoneella, joka ei ole yhdistetty poliisin verkkoon. Testin suorittamista varten testilaitteisto tulee sijoittaa valvottuun rauhalliseen tilaan. Näiden tilojen löytyminen kaikista poliisin toimipisteistä, joissa haastatellaan luvanhakijoista, saattaa edellyttää poliisilaitoksilta vaativia tilajärjestelyitä.
Poliisilain 35 §:n muutokset mahdollistavat poliisille tiedonsaannin salassapitovelvollisuuden estämättä sekä ampuma-aseluvanhaltijan että luvan hakijan henkilökohtaisen sopivuuden arviointia varten. Näitä välttämättömiä tietoja olisivat asevelvollisen palveluksesta ja palvelukelpoisuudesta sekä henkilön päihteiden käyttöön ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyvät seikat. Muutoksena vanhaan lainsäädäntöön on se, että nyt poliisilla on oikeus saada terveystietoja myös luvanhakijasta, kun se ennen oli mahdollista vain luvan haltijasta. Myös aiemmin epäselvää tilannetta siitä, onko poliisilla ollut oikeus saada puolustusvoimilta tietoja asevelvollisten terveydentilasta, on PolL 35 :n muutoksella muutettu niin, että tiedonsaantioikeus on nyt selvä.
Asevelvollisuuslain muutoksella on sotilasviranomaisille annettu oikeus tietojen luovuttamiseen asevelvollisuusrekisteristä poliisille niissä tapauksissa, joissa poliisilla on arvioitavana ampuma-aselain mukaisen luvanhaltijan tai -hakijan henkilökohtainen soveltuvuus. Sotilasviranomaisille on myös mahdollistettu tietojen oma-aloitteinen luovuttaminen poliisille, jos sotilasviranomainen katsoo asevelvollisen olevan terveydentilansa tai käyttäytymisensä perusteella sopimaton pitämään hallussaan ampuma-aseita.
Uudistuksen yhteydessä lääkärille tulee velvollisuus ja muulle terveydenhuollon ammattihenkilökuntaan kuuluvalle tulee oikeus ilmoittaa poliisille henkilöstä, jonka hän potilaistietojen ja henkiön tapaamisen perusteella katsoo perustellusta syystä olevan terveydentilansa ja käyttäytymisensä perusteella sopimaton pitämään hallussaan ampuma-aseita. Siitä, mille ja miten ilmoitus on toimitettava, tullaan säätämään erillisellä asetuksella. Alustavasti on kaavailtu, että ilmoitus tehtäisiin Poliisihallitukselle. Tällä halutaan varmistaa se, etteivät poliisilaitokset tule ilmoitusten perusteella pitämään kiellettyä rekisteriä piirinsä alueella asuvien arkaluonteisista terveystiedoista. Ilmoituksen vastaanottajan olisi hävitettävä heti ilmoitukset, jotka koskevat henkilöä, jolla ei ole ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavaa lupaa.
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmiin liittyen on ilmennyt, kuinka vaikeaa poliisin on ollut hankkimisluvan myöntötilanteessa arvoida sitä, onko luvan hakijalla todella hyväksyttävä peruste käsiaseen hankinnan tarkennetut edellytykset.
Ampumaurheiluperusteella käsiaseeseen voidaan myöntää hankkimis- ja hallussapitolupa tai rinnakkailupa vain, jos hakija osoitaa harrastaneensa aktiivisesti vähintään kaksi vuotta ampumaurheilua tai -harrastusta käsiaseella. Harrastuneisuus on osoitettava yhdistyslain 4 §:n mukaisen yhdistyksen ampuma-asekouluttajan antamalla todistuksella. Aktiiviseen harrastuneisuuteen tullaan laskemaan puolet asevelvollisena suoritetusta aseellisesta palveluksesta tai vastaavasti puolet naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa suoritetysta palveluksesta. Harrastuneisuustodistusta ei vaadita niiltä valtion viranomaisen palveluksessa olevilta, jotka esittävät työnantajansa todistuksen siitä, että he virkaansa kuuluvissa tehtävissä kantavat käsiasetta.
Asetustasolla tullaan säätämään siitä, mitä tarkoitetaan aktiivisella ampumaurheilulla tai -harrastuksella. Alustavien tietojen mukaan aktiiviseen harrastuneisuuteen katsotaan kuluvan ampumaharjoittelu varsinaisten käsiaseiden lisäksi myös ilma-pistoolilla sekä toimiminen ampumaurheilussa erilaisissa valmennus- tai toimitsijatehtävissä. Harrastus olisi näiden alustavien tietojen mukaan aktiivista, jos harrastuksen sisältyisi vähintään kymmenen harrastuskertaa tasaisesti kahden vuoden ajalle jakaantuneena kuitenkin niin, ettei aktiivista harrastusta edellytettäisi sellaiseen aikaan, esim. talvella, jolloin lajin harrastaminen ei ole mahdollista sääolosuhteiden vuoksi.
Ampuma-aselakiin tulee muutoksen myötä uusi lupatyyppi, ampuma-asekouluttajahyväksyntä. Ampuma-asekouluttajan tehtävänä on antaa todistuksia aktiivisesta ampumaurheiluharrastuksesta kouluttajan asettaman yhdistyksen jäsenistölle ja myös muille ampumaurheilun harrastajille.
Yhdistyslain 4 §:n mukaan yhdistystä jonka toimintaan kuuluu harjoituttaminen ampuma-aseiden käyttöön ja joka ei ole yksinomaan metsätystä varten, ei saa perustaa ilman aluehallintoviraston lupaa. Aiemmin lupaviranomaisena oli lääninhallitus. Tällainen yhditys voi hakea erityisen ampuma-asekouluttajakoulutuksen saaneelle jäsenelleen ampuma-asekouluttajan hyväksynnän. Hyväksynnän edellytyksenä on vähintään 20 vuoden ikä, on ampuma-aseen halussapitoon oikeuuttavan luvan haltija, on yhdistyksen jäsen tai sen palveluksessa ja on suorittanut hyväksytysti poliisin järjestämän ampuma-asekouluttajakoulutuksen. Se, miten tämä ampuma-asekouluttajakoulutus tullaan järjestämään, on edelleen suunnitteluvaiheessa. Todennäköisesti ensivaiheessa koulutustilaisuuksissa, mutta lopullisena tavoitteena on koulutuksen järjestäminen verkkokoulutuksena.
Metsätysasetuksen 16 §:n mukaan käsiasetta ei saa käyttää metsätyksessä. Asetuksen 19 §:n mukaan 16 §:n säännösten estämätta saa luolassa, loukussa tai muutoin vastaavissa olosuhteissa olevan eläimen sekä haavoituneen tai luokkaantuneen eläimen ampumiseen käyttää tarkoitukseen sopivaa ampuma-asetta. Metsätyslainsäädäntö ei ole tarkemmin määritellyt metsätyksessä luvallisesti käytettävän käsiaseen tyyppiä tai kaliiperia.
Muutentun ampuman-aselain 44§:n mukaan metsätysperusteella ampuma-aseen hankkimis- ja hallussapitolupa sekä rinnakkaislupa käsiaseeseen voidaan myöntää vain kertatulitoimista pienoispistoolia taikka pienoisrevolveria varten. Kaikkien muiden käsiaseiden katsotaan olevan metsätysperusteeseen joko tarpeettoman tehokkaita tai tulivoimaisia.
Hakijan on hakiessaan käsiasetta koskevaa lupaa metsätysperusteella esitettävä luotettava selvitys harrastuksessaan sekä riistanhoitoyhdistyksen antama todistus aktiivisesta harrastuksesta. Siitä, minkä katsotaan olevan aktiivista luolassa, loukussa tai vastaavissa olosuhteissa olevan eläimen ampumista, tullaan säätämään asetuksella. Riistanhoitoyhdistys saisi todennäköisesti tiedot todistuksen antamista varten sen hakijalta. Selvitys olisi vapaamuotoinen selvitys tai suunnitelma käsiasetta vaativasta metsästysharrastuksesta.
Nykyisen ampuma-aselain mukaan hallussapitolupa on pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi ja rinnakkaislupa määräajan, enintään 10 vuotta. Uudistuksen jälkeen ensimmäinen lupa käsiaseeseen metsätys, ampumaurheilu ja näytösperusteilla myönnetään olemaan voimassa enintään viisi vuotta. Kaikki tämän ensimmäisen viiden vuoden aikana myönnettävät käsiaseluvat myönnetään niin, että niiden voimassaoloaika päättyy samanaikaisesti.
Haettaessa luvan uudistamista edellä kerrotun viiden vuoden määräajan jälkeen, käsiaseluvan haltijan on esitettävä todistus käsiasetta edellyttävän harrastuksensa tai tehtävänsä jatkumisesta. Todistuksen ampumaurheiluharrastuksesta antaa yhdistyksen ampuma-asekouluttaja ja metsästysharrastuksesta riistanhoitoyhdistys. Uudistettava hallussapitolupa on voimassa toistaiseksi, mutta siitä huolimatta luvan haltija joutuu toimittamaan poliisille viisivuotiskausittain uuden todistuksen harrastuksen jatkumisesta.
Käsiasetta koskeva rinnakkaislupa on aina voimassa enintään viisi vuotta. Lain siirtymäsäännön mukaan harrastuneisuusstodistuksen vaatimista ei edellytetä niiltä, joiden lupahakemus on tullut viereille ennen lain voimaantuloa. Velvollisuutta harrastuneisuustodistuksen esittämiseen ei ole myöskään niillä luvanhaltijoilla, jotka hakevat uutta hallussapitolupaa ennen määräaikaisen hallussapitoluvan voimassaoloajan päättymistä, jos se päättyy kahden vuoden kuluessa lakimuutoksen voimaantulosta.
Jos luvanhaltija ei toimita todistusta käsiaselupaa edellyttävän harrastuksen jatkumisesta, poliisi voi muutetun ampuma-aselajin 67 §:n 2 momentin 5 kohdan nojalla peruuttaa luvan. Ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan poliisi voi peruuttaa ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan, jos luvanhaltija on muuten kuin tilapäisesti lopettanut ampuma-aseen kantamisen tai luonnollinen henkilö ei ole esittänyt todistusta käsiasetta edellyttävän harrastuksensa jatkumista viisivuotiaskausittain. Kohdan perustella voidaan siis peruuttaa myös muun ampuma-aseen kuin käsiaseen hallussapitoon oikeuttava lupa, jos luvanhaltija on muuten kuin tilapäisesti lopettanut ampuma-aseen kantamisen eli käyttämisen siihen tarkoitukseen, johon lupa on aikoinaan myönnetty.
Erillinen aseen runko, sulkulaiteen runko ja äänenvaimennin muuttuvat uudistuksen myötä lupaa vaativiksi aseen osiksi. Äänenvaimentimen hankkiminen, hallusapito ja luovuttaminen eivät ole luvanvarista, jos henkilöllä on jonkin ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa. Niiden, joilla on muutoksen voimaantullessa hallussaan sellainen luvanvaraiseksi muuttunut aseen osa, jonka hallussapito ei aiemmin edellyttänyt lupaa, on haettava lupa osalle vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Lupa myönnetään maksutta ja ilman lupaharkintaa.
Ampuma-aseen deaktivoinnin saa suorittaa vain ase-elinkeinon harjoittaja, jolla on oikeus ampuma-aseen korjaamiseen tai muuntamiseen. Aseeseen tehtäviä merkintöjä koskevat säännökset muuttuvat niin, että uusiin valmistettaviin tai maahan tuotaviin aseisiin tulee sarjanumeron lisäksi valmistus- tai tuontimerkintä.
Ampuma-aselain ja eräiden muiden siihen liittyvien laskien 13.6.2011 voimaantulevat muutokset ovat jo sinällään merkittäviä Lakimuutosten lisäksi samana päivänä pyritään ottamaan käyttöön Turva-Ase-Rabita rekisterin Ase -osion ensimmäinen vaihe. Uuden aserekisterin käyttöönotto tulee olemaan poliisille vielä merkittävämpi muutos ampuma-aseprosessissa kuin ampuma-aselain samaan aikaan voimaantulevat muutokset. Uuden aserekisterin koodaaminen on tätä kirjoitettaessa edelleen kesken, mutta sen suunnittelijat ja toteuttajat ovat edelleen toiveikkaita sen suhteen, että se saadaan käyttöön 13.6.2011.
Teksti: Esko Rasi, Julkaistu Suomen Poliisilehdessä